tiistai 21. helmikuuta 2012

2. Tampereen stadionturnaus Kierros 1


Poranen, Timo-Havumäki, Jani

1. e4 Nf6 2. Nc3 d5 3. exd5 Nxd5 4. Bc4 Nb6 5. Bb3 Nc6 
6. Nf3 Bf5 7. O-O e6 8. d4 Na5 9. Re1 Nxb3 10. axb3 c6 
11. Bf4 Be7 12. Ne5 O-O 13. Ne4 Nd5 14. Bg3 Nf6 15. Ng5 h6 
16. Ngf3 Nh5 17. Nc4 Nxg3 18. hxg3 Bf6 19. Ne3 Be4 20. c3 Bxf3 
21. Qxf3 g6 22. Ng4 Bg7 23. Re2 Qd5 24. Qxd5 cxd5 25. Ne5 Bxe5
26. Rxe5 Rfc8 27. b4 a6 28. f3 b6 29. Ree1 Rcb8 30. Ra2 a5 
31. Rea1 Ra7 32. bxa5 bxa5 33. b4 Rc7 34. bxa5 Rxc3 35. a6 Rc7 
36. a7 Ra8 37. Kf2 Kg7 38. Ke3 f6 39. Ra6 e5 40. R1a5 Rc3+ 
41. Kd2 exd4 42. Rxd5 Rc7 43. Rda5 Rd7 44. Kd3 g5 45. Ra4 Kg6 
46. R4a5 Kg7 47. g4 Kg6 48. Rf5 Rf7 49. Rfa5 Rd7 50. g3 Kg7 
51. Ra4 Kg6 52. R4a5 1/2-1/2


Astelin juna-asemalta suoraan pelipaikalle ilmoittautumaan ja maksamaan osanottomaksua. Olin nukkunut viimeisen tunnin junassa erittäin epämiellyttäviä päiväunia. Ajattelin, että kunhan saan kupposen kahvia niin oloni helpottuu ja virkistyy.

Pelipaikalla oli hyvin saatavilla virvokkeita. Kahvi oli edullista, leipiä oli tarjolla ja muitakin tuotteita näkyi olevan (itse en koskenut kuin kahviin ja leipiin koko turnauksen aikana). Kahvikupin juotuani pelifiilikseni oli ihan okei. Ei ihan sitä, mitä se oli ollut aiemmin päivällä lähtiessäni kohti Tamperetta, mutta tarpeeksi hyvä. Aiemmin sanoin, että olin halunnut harjoitella tiettyjä asioita, kävi kuitenkin niin, että tässä vaiheessa jo olin unohtanut suurimman osan tavoitteistani tähän turnaukseen.

Tässä pelissä pelaan kuitenkin vielä tuttuja avauksia itselleni. En kuitenkaan käytä aikaa juurikaan siirtoihin vaan teen kaikkea muuta kuin keskityn peliin: Käyn vessassa, juon kahvia, katselen ohi kulkijoita ja ties mitä.

Siirrolla 26 vastustajani ehdotti tasapeliä. Jouduin miettimään sitä jonkin verran, mutta tulin tuossa vaiheessa siihen tulokseen, että minulla on kokeilemisen arvoisia asioita vielä tehtävänä ja jatkoin peliä.

Tässä vaiheessa on varmaan hyvä kertoa, että minä en juurikaan koskaan ehdota tasapeliä. En oikeastaan ossaa sanoa syytä, mutta en vain tee niin. Ainut kerta kun olen ehdottanut tasapeliä, olen lisännyt siihen lauseen:"Et siä saa tästä parempaakaan!" Vastustaja uskoi tuon ja suostui, vaikka jo muutaman sekunnin jälkeen huomasin itse, että vastustaja olisi helposti voittanut.

En myöskään helpolla suostu tasapeliin. Tämä johtuu siitä, että kun minulle ehdotetaan tasapeliä olen vielä siirtojeni hurmiossa ja mietin eri ideoita miten voisin jatkaa peliä. On totta, että joskus en suostu tasapeleihin täysin varmoissa tasapeliasemissa johtuen siitä syystä, että minulla on vielä jotain tekemistä, mitä haluan kokeilla. Tasapeliehdotus aiheuttaa minulle sen, että mietin asemaa ja tilannetta pitkään ja katson, että onko mitään mahdollisuuksia enään voittaa. Jos on pienikin mahdollisuus toteuttaa joku taktinen idea, missä vastustaja voi mennä vikaan, niin en suostu vaan jatkan pelaamista.

Joskus tuolla ajatuksella voittaa, joskus häviää ja tällä kertaa tuli tasapeli.

Olen nyt jälkikäteen ajatellut, että tässä pelissä tasapeli tuli juurikin tuon passiivisen pelitavan omaksumisen takia taas. En tuossa pelissä muistanut kiinnittää siihen mitään huomiota, niinkuin en oikeastaan mihinkään muuhunkaan.


Pelin jälkeen lähdin ystäväni luokse. Riemuitsimme jälleennäkemisestä ja saattoipa siinä mennä muutama olutkin. Ja jallupaukkuja. Saunoimme, katselimme elokuvaa ja vaihdoimme kuulumisia. Juurikin hyvää toimintaa viemään pois siirtojen maailmasta.

Näin siis ensimmäinen peli. Mahdollisesti huomenna toinen peli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti